Mä yritän olla tosi sinut tän asian kanssa, ettei se hirveesti häiritsis mun jokapäiväistä elämää, koska aina on
kuitenkin ollu sellasta pientä vapinaa, eikä se oo ollut niin iso juttu.
Vapinasta kärsivän tulisi aina hakeutua ensisijaisesti lääkärin vastaanotolle. Oikean hoidon lisäksi vapinaa voi myös helpottaa arjessa erilaisin keinoin. Konsteja on yhtä monta kuin vapisijoitakin, joten kaikki tavat eivät sovi kaikille. On kuitenkin tärkeää kokeilla ja löytää itselleen keinoja helpottaa vapinan kanssa elämistä lääketieteellisen hoidon lisäksi.
Olemme keränneet tähän joitakin toimiviksi todettuja tapoja helpottaa vapinaa. Toivottavasti näistä on sinulle apua!
Häpeä on yksi epämiellyttävimmistä ja hankalimmista tunteistamme. Välttelemme tilanteita, jotka aiheuttavat häpeän tunnetta. Häpeän vuoksi kompensoimme essentiaalista vapinaa monin tavoin. Jotkut saattavat luopua tarkkuutta vaativista töistä kokonaan, tai joko siirtää niitä vähemmän oireilevalle kädelle tai käyttää molempia käsiä. Monet myös peittelevät vapinaoireitaan.
Masennusta ja ahdistusta on esiintynyt tutkimuksissa 50–80 %:lla essentiaalista vapinaa sairastavista. Moni meistä sairastavista pelkää sosiaalisia tilanteita vapinasta johtuen ja välttää niitä (30–50 %). Erilaisten tilanteiden välttely heikentää elämänlaatua huomattavasti.
Omien kokemusten sanoiksi pukeminen ja keskustelu läheisten tai ammattihenkilöiden kanssa on tärkeää. Muilta ihmisiltä saatu tuki lisää turvallisuuden- ja hallinnantunnetta sekä yhteenkuuluvuutta muihin, mikä on tärkeää sairauden kanssa elämisen ja sopeutumisen kannalta.
Jos mieliala on matalana useita viikkoja ja mielihyvää on vaikea löytää mistään, on aika kääntyä ammattiavun puoleen.
Potilasjärjestöt, kuten Liikehäiriösairauksien liitto ry, tarjoavat vertaistukea vapinasta kärsiville. Vuonna 2021 Liikehäiriösairauksien liiton alle perustettiin essentiaalista vapinaa sairastaville oma yhdistys, Essentiaalinen vapina ry. Lue lisää Essentiaalinen vapina ry:stä ja liity jäseneksi täällä.
Vertaistukikeskustelut koulutettujen vertaistukihenkilöiden kanssa perustuvat aina luottamukseen. Keskustella voi helposti puhelimitse. Vertaistuesta hyötyvät myös monet sairastavien läheiset. Yhdistyksillä on olemassa myös vertaistukiryhmiä ympäri Suomen. Yksityishenkilöiden ylläpitämiä vertaistukiryhmiä löytyy myös Facebookista. Niistä voi kysellä liitolta tai yhdistyksiltä.
Ota rohkeasti yhteyttä. Olemme koonneet tietoa vertaistuesta tänne.
Toimintaterapiasta saa kokonaisvaltaista apua arkeen, jos esimerkiksi kauppareissut jännittävät. Toimintaterapeutin voi kutsua myös esimerkiksi työpaikalle, missä hän voi tarkastaa työergonomian ja asentaa työpöydän sopivaksi. Toimintaterapiasta saa tarvittaessa vapinaa hillitseviä pienapuvälineitä, kuten paksuvartisia ruokailuvälineitä, käden tukia ja painetekstiileitä.
Osa meistä vapisijoista saattaa jättää liikunnan kokonaan pois elämästään vapinan vuoksi. Kehon vahvistaminen liikunnalla kuitenkin helpottaa oireita, erityisesti sellainen liikunta, josta itse pitää. Liikuntamuotoja on monia ja useille löytyy sellainen laji, joka tuntuu mukavalta vapinasta huolimatta. Monella meistä on jumeja niska-hartiaseudulla vapinasta johtuen, joten myös taukojumppailu on hyvä muistaa.
Mielen ja kehon hyvinvointi ovat kiinteästi yhteydessä toisiinsa. Mindfulness- eli tietoisuustaidoilla tarkoitetaan keskittymistä kulloinkin meneillään olevan hetken kokemiseen, havainnointiin ja hyväksymiseen. Vapinan vuoksi kehomme ovat muita kuormittuneempia ja väsymme muita nopeammin, joten tarvitsemme useammin lepoa ja taukoja arjesta.
Läsnäolo- tai tietoisuustaidoissa ei ole kyse monimutkaisesta asiasta, eikä niiden harjoittelemiseen välttämättä tarvita välineitä tai ohjaajaa. Esimeriksi toistuvien rutiinien luominen voi olla läsnäoloharjoittelun muoto. Myös se, että pysähtyy arjessa hetkeksi ja pitää hiljaisen tauon, kartuttaa tietoisuustaitoja.
Suosittelemme taukojen ja rutiinien lisäksi kuitenkin kokeilemaan myös hengitysharjoituksia. Yksinkertainen harjoitus on nousta seisomaan ja nostaa molemmat kädet samanaikaisesti sivukautta ylös ja laskea alas kolme kertaa samalla rauhallisesti hengittäen. Tämän harjoituksen voi ottaa itselleen tavaksi ja tehdä sen vaikkapa aina tiettyyn kellonaikaan tai ennen nukkumaanmenoa.
Anna vapista: vähemmän kipuja niska-hartiaseudulla
Termosmukien tai muiden isojen ja painavien kuppien käyttäminen juomalasien sijaan
Juomapillin käyttäminen
Rannepainot
Kävelykeppi tasapainon tueksi
Lepo
Hyvä ruoka
Elämän pienet nautinnot, kuten hyvä seura, herkut silloin tällöin ja sellaisten asioiden tekeminen, joista tykkää
Luonnossa liikkuminen
Painoruokailuvälineet
Paksuntimet kyniin ja aterimiin
Painavammat veitset
Liukueste aterimien ja lautasten alle
Armollisuus itseään kohtaan
Avun pyytäminen
Parkinsonliitto tarjoaa liikehäiriösairaille ja heidän läheisilleen kursseja, jotka tukevat sopeutumista sairauteen ja sen mukanaan tuomiin muutoksiin. Useimmille kursseille voi osallistua läheisen kanssa. Läheisille on tarjolla myös omia kursseja. Kurssit ovat maksuttomia, eikä niille hakeminen vaadi yhdistyksen jäsenyyttä. Lue lisää kursseista täällä.
